Suomalaiset luopuivat viime vuosisadalla urakalla maataloudesta elinkeinona ja muuttivat kaupunkeihin uusien töiden perässä.
Pellon laidalla ja metsässä rakon tyhjentäminen kuului silloin ja kuuluu edelleen jokamiehenoikeuksiin. Ihan ymmärrettävää, sillä maalla on paljon tilaa ja vähän yleisöä.
Valitettavasti sama agraari erittämisen meininki jatkaa eloaan urbaanissa ympäristössä. Viikonlopun jäljiltä kivikaupunki on kuvottava kokemus.
Kaikki katvealueet kelpaavat hätäisille: porttikongit, alikulkutunnelit, metron hissit, puistojen puskat. Osa ei edes etsi suojaa, vaan tekee tarpeet siihen, missä sattuu seisomaan.
Luulisi kaupunkiympäristön inspiroivan uudenlaista kulttuuria, mutta vanhat maalaiset tavat ovat tiukassa.
Se, mikä toimii haja-asutusalueella, ei sovellu ruutukaavaan. Joten vetskari kiinni ja vesiklosettiin mars!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti