sunnuntai 30. toukokuuta 2010

Luolamiehen fysiikka pettää

Olen varma, että ihmiskunta on kehittynyt henkisesti luolamiesajoista. Siitä huolimatta, että piipahtaminen lähiöostarilla perjantai-iltana ei tue tätä käsitystä.

Laskuhumala, alhainen verensokeri ja naisen puute ovat alkukantainen yhtälö, jonka ratkaisemiseen tarvitaan virkavaltaa.

Fyysisesti karvaton apina ei ole muuttunut niin paljon kuin äkkiseltään saattaisi ajatella. Otsa on toki korkeampi, ryhti suorempi ja karvoitus kevyempi.

Mutta, mutta. Perusrakenteellaan ihminen edelleen metsästäjä-keräilijä, joka on luotu liikkumaan ja tekemään asioita.

Ihmisvartaloa ei ole tarkoitettu istumatyöhön. Näppäimistön näpyttely näyttää vaarattomalta puuhalta, mutta riskit ovat aivan hirveät.

Huono toimistotuoli raatelee selän kuin sapelihammastiikeri. Se iskee hampaansa selän välilevyihin ja jättää uhrinsa kitumaan tuskissaan.

Uskon, että perusmallisen toimistotuolin rakennepiirustukset löytyvät keskiaikaisen inkvisition arkistoista, kunhan joku tutkija kaivaa riittävän syvälle.

2 kommenttia:

  1. Taustalta kuuluu selvästi kokemuksen syvä rintaääni...

    VastaaPoista
  2. Tämä tarina on tosiaan tosi, ja se tulee suoraan selkäytimestä.

    VastaaPoista